Pekka Ilmivalta

 

Asianajaja Pekka Ilmivalta

JOUKKUEURHEILIJAT PERUSTIVAT YHTEISEN KATTOJÄRJESTÖN

 

Suomen Jääkiekkoilijat ry (SJRY), Jalkapallon Pelaajayhdistys ry (JPY) ja Salibandyn Pelaajayhdistys ry (SPY) perustivat 28.8.2002 yhteisen kattojärjestön, Suomen Urheilijoiden Unionin (SUU). SUU:n toimintaan toivotaan lähivuosina mukaan myös muita lajeja ja ennen muuta yksilöurheilijoita.

 

Perustajat ainoita urheilijajärjestöjä Suomessa

 

SUU:n perustajajäsenet eli jääkiekon, jalkapallon ja salibandyn pelaajayhdistykset ovat käytännössä ainoat Suomessa toimivat urheilijajärjestöt. Pisimmälle toiminta on edennyt jääkiekossa, jonka pelaajayhdistyksessä on yli 600 jäsentä ja jolla on omat toimitilat sekä kaksi päätoimista työntekijää.

 

Myös JPY:n toiminta on viime vuosien aikana kehittynyt voimakkaasti. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut yli 300:n. Tämän lisäksi JPY:llä on 70 ulkomailla pelaavaa  ammattilaista, jotka eivät tässä vaiheessa ole jäsenmaksuvelvollisia.  Jäsenyys kansainvälisessä pelaajayhdistyksessä FIFProssa on entisestään jäntevöittänyt yhdistyksen toimintaa.

 

SPY:n toiminta on vielä nuorta, aivan kuten salibandy lajinakin. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 80 Salibandyliigassa  pelaavaa jäsentä.

 

Yksilöurheilijat yhä järjestäytymättömiä

 

Ajatus SUU:n perustamista sai alkunsa jääkiekkoilijoiden ja jalkapalloilijoiden pelaajayhdistysten sekä muutamien yksilölajeja edustavien tahojen keskusteluista. Yksilölajien tavoitteena oli saada omalle järjestäytymiselleen mallia ja tukea jo olemassa olevilta yhdistyksiltä.

 

Yksilölajit olivat myös aktiivisesta mukana SUU:n perustamista valmistelevissa neuvotteluissa. Ajatuksena oli, että samanaikaisesti SUU:n perustamisen kanssa olisi perustettu yksilöurheilijoiden oma, Suomen Ammattiurheilijat –nimellä kulkeva etujärjestö. Ennen SUU:n perustamista yksilöurheilijat eivät kuitenkaan saaneet rivejään koottua niin, että suunnitelmat Suomen Ammattiurheilijoista ja sen liittymisestä SUU:hun olisivat toteutuneet.

 

Ajatusta yksilöurheilijoiden järjestäytymisestä ei ole haudattu, vaan SUU:n tavoitteena on omalla toiminnallaan näyttää tietä muiden lajien urheilijoiden järjestäytymiselle. Osittain tämän takia SUU:n hallitukseen valittiin purjehduksen olympiavoittaja Jyrki Järvi.

 

Kaikilla jäsenjärjestöillä yhtäläinen vaikutusvalta

 

SUU:n sääntöjen mukaan kaikilla jäsenjärjestöillä on yhtäläinen valta yhdistyksen korkeinta päätösvaltaa käyttävässä yhdistyksen kokouksessa. Kaikilla jäsenjärjestöillä on myös oikeus nimetä oma jäsenensä yhdistyksen 4-7 jäsentä käsittävään hallitukseen.

 

Perustamiskokouksessa SUU:n ensimmäiseen hallitukseen valittiin SJRY:n edustajana Jani Nikko, JPY:n edustajana Mika Lehkosuo ja SPY:n edustajana Antti Laaksonen. Lisäksi hallitukseen valittiin yksilölajien edustajana Jyrki Järvi. SUU:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin SJRY:n puheenjohtaja Pekka Ilmivalta.

 

Tavoitteena on saada urheilijoiden ääni kuuluville

 

Suomalaisessa urheilussa päätökset on perinteisesti tehty ilman, että pääosan esittäjät eli urheilijat olisivat mukana päätöksiä tekemässä. Viime vuosina tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan, ja esimerkiksi SJRY ja JPY ovat olleet edustettuina muutamissa toimikunnissa, joissa urheilijoita koskevia päätöksiä on valmisteltu. Totuus on kuitenkin edelleen se, että valtaosa urheilun päätöksistä tehdään urheilijoita virallisesti kuulematta.

 

SUU:n tavoitteena on päästä jatkossa vaikuttamaan päätöksiin, jotka koskevat muun muassa urheilijoiden vakuutus- ja sosiaaliturvaa, verotusta, dopingvalvontaa sekä urheilijoiden ja lajiliittojen välisiä sopimuksia. Koska myös apurahoihin ja arvokisavalintoihin liittyy suuria taloudellisia intressejä, olisi luonnollista, että myös niitä koskevien päätösten taustalla olevista periaatteista keskusteltaisiin urheilijoiden kanssa.

 

Yksi SUU:n tärkeimmistä tehtävistä on tasoittaa siirtymistä aktiiviurheilijan uralta siviilielämään. Vakuutus- ja sosiaaliturvaan sekä verotukseen vaikuttamisen lisäksi SUU pyrkii edesauttamaan siirtymistä siviilielämään parantamalla urheilijoiden edellytyksiä koulutuksen hankkimiseen. Yksittäisissä lajeissa samoin kuin Olympiakomitean puolelta on jo tehty arvokasta työtä näiden edellytysten parantamiseksi. Eri tahojen voimavaroja yhdistämällä SUU uskoo omalta osaltaan vielä tehostavan urheilijoiden kouluttautumista.

 

Liikkeelle maltillisesti

 

Selkeistä tavoitteistaan huolimatta SUU aikoo lähteä liikkeelle maltillisesti. Käytettävissä olevista voimavaroista johtuen on realistista ajatella, että ainakin alkuvaiheessa SUU:n toiminta keskittyy jäsenyhdistysten välisen tiedonvaihdon ja yhteydenpidon lisäämiseen. SUU tulee myös ottamaan kantaa merkittävimmissä jäsenjärjestöjen urheilijoita koskevissa yhteisissä asioissa.

 

Myöhemmin jäsenjärjestöjen oman toiminnan kehityttyä, taloudellisten edellytysten parannuttua ja yksilöurheilijoiden järjestäydyttyä on odotettavaa, että SUU:n toiminta aktivoituu. Vaikka SUU:n tavoitteena on viime kädessä urheilijoiden edun ajaminen, ei tavoitteisiin ole aikomus pyrkiä riitelemällä tai henkseleitä paukuttamalla. Urheilun hyvinvointi heijastaa myös urheilijoiden hyvinvointia, ja molempia kehitetään SUU:n näkemyksen mukaan rakentavalla yhteistyöllä urheilijoiden, seurojen, lajiliittojen, SLU:n, Olympiakomitean ja muiden sidosryhmien välillä.